Caj Bremer was born in 1929. He is known as the most significant representative of Finnish photojournalism. Bremer attended classes at high school, and started studying photographer’s profession by working as an assistant. After World War II, he was one of the first Finnish press photographers.

He also succeeded in photo competitions. During his career, he won the State Photography Awards in 1968 and 1973, State Award for Public Information in 1973, State Prize for Journalists 1994, Svenska Kulturfonden Culture Prize 2012 and the honorable mention for his life’s work at the Journalists’ Award Gala of the Suomen Kuvalehti magazine in 2015.

He says “The creation of cold documentaries and interesting pictures is less crucial than the attempt to understand, accept and become accepted. Particular faces, a certain milieu or chain of events – pictures divorced from each other in both time and space. Selected pictures that nonetheless share one common theme: a sense of cohesion and humanity. These are pictures which my first anthology of photographs comprises.” According to Bremer, many things have changed around him during the thirty years of his career and have touched him. Photography has given him an opportunity to see the world.

Caj Bremer syntyi vuonna 1929. Hän on suomalaisen kuvajournalismin merkittävimpiä edustajia. Bremer kävi kaksi luokkaa lukiota. Valokuvaajan ammattia hän alkoi opiskella työskentelemällä apulaisena. Toisen maailmansodan jälkeen hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia lehtikuvaajia.

Bremer on palkittu myös useilla palkinnoilla. Vuosina 1968 ja 1973 hän sai valtion valokuvapalkinnon, vuonna 1973 valtion tiedonjulkistamispalkinnon, vuonna 1994 valtion journalistipalkinnon, vuona 2012 Svenska kulturfondenin kulttuuripalkinnon ja vuonna 2015 Suomen Kuvalehden journalistipalkintogaalan kunniamaininnan elämäntyöstään.

Bremer kertoo: ”Kylmien dokumenttien ja mielenkiintoisten kuvien luomien on vähemmän kriittistä kuin yritys ymmärtää, hyväksyä ja tulla hyväksytyksi. Tietyt kasvot, tietty miljöö tai tapahtumien ketju – ajan ja tilan toisistaan erottamat kuvat. Valikoidut kuvat, joilla on kaikesta huolimatta yhteinen teema: yhteinäisyyden ja ihmisyyden tunteesta. Näistä kuvista koostuu ensimmäinen antologiani.” Bremerin mukaan monet asiat ovat muuttunut hänen ympärillään ja koskettaneet häntä kolmekymmentävuotisen uransa aikana. Valokuvaus on tarjonnut hänelle mahdollisuuden nähdä maailmaa.